Tää on oikeesti tosi rankkaa..

En oo nyt hetkee taas kirjotellu mitää, ei oo oikee ollu fiilist tai sit en oo vaa tehny mitää  erikoist ollu vaa salil ja kavereitte kaa sillo tällö ja sit himas vaa. Joka tapaukses ensimmäine kuukaus on nyt takan en tiiä onks aika menny nopeest vai ei, mut ei tää misää kohtaa oo helppoo ollu... tää on mun elämän kamalempii ja rankimpii kokemuksii ja jotku tietääki et yks päivä tuli kunno romahdus ku tajusin oikeesti eritaval et kui perseest tää on.. joutuu olee nii paljo eros rakkaimmastaa ja ei aina välttist ees nää jos on kiinni niiku nyt taas... ja sitku näkee nii seki on sellane pienihetki vaa ja menee tosi nopeesti kunnes taas joutuu olee eros ja kärsii ikävää, tää on rakastuneide ihmisten kiduttamist... Se  jos Jimi sanoo mulle:" oo vahva nainen" ei oo ollenkaa sama asia ku joku sanoo:"pysy vahvana kyl se siit" "kyl sun pitää tottuu siihe" "kyl pitää osat nauttii elämäst muillaki tavoil" "koita piristyy" "ei oo paha vaa puol vuotta" "koita ajatel jotai muutaki" ja ties mitä muuta oon kuullu nii anteeks ny vaa jos ette ikin oo ollu täs tilantees ette voikkaa tajuta sitä milt tää must tuntuu tai tietää kui rankkaa ja kova paikka tää oikeesti mulle on, vaiks yrittäisitteki auttaa nii noist ei oo mitää hyötyy... mul on nukahtamis vaikeuksii mä itken sillo tällö, en saa mielestäni Jimii pois välil vaikee ajaa skootterillakaa yhtää missää ku ei ajatuksetkaa pysy siin mis pitäis, katon Jimin kuvii ja otan Nappulaa sylii ja kerron sillekki juttuja isistä(Jimistä), kuiskaan joka yö sen nallen korvaa mite paljo rakastan Jimii.. Voin sanoo et vaiks ei ulkoisesti näkyiskää nii hyvi nii sisältä oon iha rikki. Onneks sentää jo tosiaa ensimmäine kuukaus ohi, ootetaa vaa nii paljo et tää olis ohi..

Tollaset pikku avautumiset kirjotettu alkuu nii nyt voinki kirjottaa täst meijä viime viikolopust😊 Perjantain Jimi pääs taas lomille ja vastaannotto ollu joka kerral samallaine eli oon vaa heti ku ovikello on soinu nii oon vaa juossu avaamaa ja syöksyny halaa ja suutelemaa Jimii❤️ No mut ekaks mentii Jimille ja tehtii meijä bravuurii eli meijä tekemä kanakastike, Nam sitä kans ollu ikävä! Sit perjantai iltan viel lähettii Jimin mummulaa päi äänekoskelle, sen isovanhemmat on vaa nii ihanii ja niiku varmaa tiiätte ihasama kene mummulaa menee nii siel ei ikin tuu nälkä😂 Perjantain eipä oikee tehty muutaku matkustetti sinne ku oltii vast yöl siel oltii iha poikki ja mua ärsytti väsytti iha sikan ja hani ei ikin oo kuorsannu mut sit just sinä yön päätti kuorsat😂! Ainii sitku pysättii nii kolautin silmänki lamppuu ku oli nii matalal onneks ei tullu ku pieni jälki eikä vaiks mustaa silmää. Lauantain mentii vähä käymää Jyväskyläs paikallises ostoskeskukses ja sit illal mentii viel joittekin mökille ei ees tiedetty kenen mut siel oli Jimin sukulaisii, käytii Jimin kaa kattoos auringonlaskuu, sit syötii makkaraa ja uitii ja saunottii, ku oltii tulos takas sin mökil kattomast sitä auringonlaskuu nii hieno idea oli vähän oikasta jonkun pellon poikki mis rikkaruohot oli polvee asti ja märkii kaikelisäks ei ees oltu iha varmoin mihi oltii menos siel oltii mapsie kaa kyllä vitutti ja nauratti sillo samaa aikaa😂 Sunnuntain syötii sellases grillis enne lähtöö ja sit oliki vaa kotimatka edes, ku oltii koton nii oli viel jonku aikaa ol kahestaa hanin kaa ja mentii taas sen luo. hassuu miten mieliala voikaa muuttuu nii nopeesti, ensiks olin ilonen sinä hetken sit yhtäkkii rupee vaa kyyneleit tulee silmist ja tulin tosi surulliseks taas ku tajusin et tää on taas se päivä... No sitku piti antaa taas "jäähyväiset" nii oli iha samallaine ku ensimmäiselki kerral ku Jimi oli 1,5vk kii ja niiku nyttekki taas on, nii olin taas iha murtunu ja itkettii vaa tulee heti nii tyhjäolo ku tulee sunnuntai päivä ja toi hetki, sydämest viedää vaa se tärkein puolisko pois...